Hallitseva suljettu sosiaalinen media

Ihminen on sosiaalinen eläin ja nykyisen viestintäteknologian ansiosta ihmisten välinen vuorovaikutus voi olla nopeaa.

Internet on itsessään melko sosiaalinen media. Internetissä voi esimerkiksi WWW:ssä teknisesti osaava julkaista materiaalia ja sitä voivat kaikki kommentoida helpostikin materiaalin yhteyteen, jos materiaalin julkaisija on antanut siihen mahdollisuuden. Internetin päälle rakennettu sosiaalinen media (some) on tehnyt ihmisten julkaisutoiminnasta ja vuorovaikutuksesta helpompaa. Enää ei tarvitse olla teknisesti osaava, jotta saa äänensä kuuluviin internetissä. Some on enimmäkseen hyvä juttu ideatasolla, mutta nykyinen voimakkaasti keskittynyt ja siiloutunut suljettuihin teknologioihin ja toimitatapoihin perustuva toteutus vain on huono.

Monet oikeuttavat avoimuuttaan somessa ja tietojensa jakamistaan sillä, että heillä ei ole mitään salattavaa. Mielestäni tässä on kuitenkin kaksi ongelmaa: Ensinnäkin kerromme haluamattammekin myös lähipiiristämme jakaessamme tietoja. Toiseksi: jakamamme tieto mahdollistaa analysoinnin ja yhdistelyn kautta sellaisenkin tiedon saamisen meistä, jota me itsekään emme tiedä. Tämä taasen altistaa meidät manipuloinnille.

Kerromme siis haluamattammekin epäsuorasti lähipiiristämme, kun jaamme tietojamme. Myös se paljastaa asioita, jos emme kerro jotain. Eli altistamme "somevoimille" haluamattammekin myös läheisemme, kun kerromme asioita somessa. Eivätkä kaikki läheisemme välttämättä halua tietojaan levitykseen.

Mielestäni se voi olla ongelma, että mainostaja tai manipuloija (yritys, oma valtio, vieras valtio, poliittinen puolue, kilpailija, urkkija, kiristäjä, tms.) voi tietää ihmisestä enemmän kuin ihminen itse tietää itsestään. Tämä on mahdollista ihmisestä kerätyn tiedon perinpohjaisella analysoinnilla. Tietoja voidaan kerätä useista eri lähteistä ja yhdistellä niitä, jolloin ihmisestä saadaan piirrettyä hyvin tarkka kuva. Tuosta kuvasta voi nähdä sellaisiakin asioita, joita ihminen ei itsekään (ainakaan vielä) tiedä. Kun toimijalla on miljoonien ihmisten tiedot (big data) ja tieto ihmisten kehityksestä, voidaan löytää käyttäytymismalleja ja kehityspolkuja. Tämä mahdollistaa yksittäisen ihmisen tulevaisuuden ennustamisen jollakin todennäköisyydellä. (Katso TED playlist What your data reveals about you.)

Ihmistä voidaan myöskin alttiuksia analysoimalla saada ohjattua halutulle kehityspolulle syöttämällä hänelle tietynlaisia ärsykkeitä (kuten mainoksia tai toisten postauksia). Alttiuksista kertovat suoraan ja epäsuoraan esimerkiksi tykkäykset ja mitä mainoksia tai toisten postauksia klikkasit ja mitä et. Ihmisen ohjailussa ja manipuloinnissa käytetään psykologiaa. Tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan hyödyntää kohteen heikkouksia, vahvuuksia ja aiheutettuja tai jo olemassa olevia kognitiivisia vinoumia.

Jos ihmisten tietoja kerätään ja käsitellään, pitäisi toiminnan olla mahdollisimman avointa. Meidän pitäisi tietää, että millä algoritmeillä meille valitaan näytettävät mainokset ja postaukset. Lisäksi kaikkien pitäisi tietää, miten tietoja analysoidaan ja mitä johtopäätöksiä syntyy. Meidän tulisi myös pystyä siirtämään mahdollisimman helposti tietomme toiselle palveluntarjoajalle, jos niin haluamme. Kun olemme aktiivisesti käyttäneet jotain tietojamme ja historiaamme keräävää palvelua, olemme kuin kahlittuja siihen. Miten esimerkiksi Facebookin kilpailija voisi menestyä, jos ihmiset eivät voi siirtää kaikkia tietojaan helposti Facebookista uuteen palveluun? Tähän tarvitaan avoimia standardeja tietojen siirtoon. EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) on askeleita oikeaan suuntaan.

Kun rekisteröityy Facebookiin, siinä hyväksyy Facebookin laatimat pelisäännöt. Facebook ei ole ainoa suuri yritys, joka hyväksikäyttää ihmisistä keräämäänsä tietoa. Ihmisten tietoja hyväksikäyttävät myös ne tahot, jotka mainostavat esimerkiksi Facebookissa: jostainhan se systeemiä ylläpitävä raha tulee.

Mikä tai mitkä ovat sitten vaihtoehtoja Facebookille ja muille? Esimerkiksi tällaista on tehty: sähköposti, postituslista, WWW, keskustelupalsta, Drupal, CiviCRM, Jabber (XMPP), ActivityPub, Apache Wave, OpenSimulator, Wiki ja Koulukaverit. (Katso myös Wikipedian listaus virtuaaliyhteisöistä (ja englanniksi enemmänkin).) Parasta olisi se, että palvelut toimisivat avoimilla standardeilla, jolloin eri palveluiden välilläkin voisi tieto liikkua esteettä. Fediverse on ratkaisu tähän. Esimerkiksi Google+-käyttäjä voisi suoraan kommentoida Facebook-käyttäjän WWW-sivulla olevaa viestiä ilman rekisteröitymistä Facebookiin. Verratkaa tätä siihen, että sähköpostipalvelu pitäisi olla hankittuna samalta palveluntarjoajalta kaikilla niillä, jotka haluavat keskenään lähettää sähköpostia: "Ai sinulla ei olekaan @helsinki.fi-sähköpostia. Valitettavasti en voikaan sinulle tätä sitten sähköpostilla lähettää. Pitäisiköhän minunkin sitten hankkia myös se @tampere.fi-sähköposti, että voidaan viestitellä?" Myöskään WWW ei onneksi ole yhden yrityksen hallinnassa, vaikka senkin suuntaista kehitystä on ollut.

Sitä voi pitää huolestuttavana, että meistä kerätään tietoa myös kuuntelemalla, mahdollisesti tietämättämme. Tämä voi tapahtua tyypillisesti älykaiuttimen tai matkapuhelimen kautta.

Esineiden internet (Internet of Things, IoT) tuo mukanaan uusia haasteita tietosuojalle ja mahdollisuuksia rikollisille sekä ihmisten tietojen kerääjille. Esineiden internet yhdistää pehmolelun ja auton nettiin. Tietääkö pehmolelu missä lapsesi on? Kuka muu voi tietää? Jos autosi hyytyy matkalla pitämään poliittista puhetta, mistä se hyytyminen johtui? Voisiko polttoaineen syötössä olla vikaa? Voisiko auton moottoria ohjaavassa tietokoneessa olla toimitavirhe, joka estää polttoaineen syötön? Voisiko verkkoon yhdistetty autosi olla ulkopuolelta käsketty hyytymään? Esineiden internetin yksi hyvä puoli on se, että sähköverkosta ja sähköntuotannosta ja -kulutuksesta voidaan tehdä joustavaa, jolloin erilaisilla sähköntuotantotavoilla on paremmat mahdollisuudet menestyä.

Katso myös

Uutisia, tapahtumia ja julkaisuja aikajärjestyksessä

Selitystä asioista


janiu.kapsi.fi


Valid XHTML 1.0 StrictValid CSS!Linux Penguin
© 2019-2022 Jani Untinen (paitsi suoraan muualle linkitetty materiaali) Last modified / Viimeksi muutettu 2022-06-11